Kuulin uskomattoman tositarinan, jolla ulkomainen tuttavani ("Pekka") on saanut heinäallergian hoidettua. Hän kertoi miten suvussa on jo pitkään Keski-Euroopassa hoidettu mm. allergia- ja reumaoireita. Oireet hoidetaan uskomatonta kyllä, kävelemällä nokkospensaisiin ja antamalla nokkosten piikkien vaikuttaa immuunijärjestelmään. Kuulostaa todella rohkealta, ensimmäinen asia, joka itsellä tulee mieleen on kipu. Rohkeaa se ainakin on!
Tarina jatkuu. Kun pikkupoika "Pekka" oli noin 10-vuotias lapsi ja hänellä oli pahoja allergiaoireita heinistä, hänen isoäitinsä teki seuraavasti: Hän suostutteli Pekan mukaansa kävelemään nokkospensaisiin pelkät shortsit jalassa. Sen jälkeen tuli kiire mennä viileään veteen rauhoittelemaan kipeää ihoa, mutta se oli viimeinen kerta kun allergiaa tuli. Nokkosen poltto oli voimakasta ja kipua kesti viikkoja. Pekka on nyt yli 30-vuotias ja allergiaa ei ole sen jälkeen enää ollut. Isoäiti käyttää kuulemma tätä keinoa omiin reumakipuihin hyvällä menestyksellä. Luonnossa on siis todellista voimaa! Itse kuitenkin käyttäisin nokkosta kivuttomalla tavalla eli keittämisen jälkeen syöden. Tästä kiinnostuneena aloin etsiä lisätietoa nokkosesta.
Miksi nokkonen kirvelee?
Yksi hyvä syy on varmasti se, että kasvi puolustautuu. Ohuet, katketessaan viiston kärjen muodostavat terävät piikit läpäisevät esim. ihmisen ihon. Piikkien katketessa tähän pieneen "haavaan" valuu polttavia muurahaishapon suoloja, asetylkoliinia ja histamiinia sisältävää nestettä. Näin myös kasvinsyöjäeläimet oppivat välttämään kasvia.
Raudan puutokseen, vitamiineja
Nokkosta voi hyödyntää monin eri tavoin. Salaattina nokkonen on oiva kasvi, mutta on siitä aikanaan tehty jopa kalaverkkoja. Tästä taitaa olla todella pitkä aika. Nokkosen lehdissä on paljon vitamiineja (100g nokkosta = C-vitamiinia 150 mg sekä A- B2- ja K11-vitamiinia) ja kivennäisaineita kuten fosforia, kaliumia, kalsiumia. Lisäksi nokkosen lehdistä saa enemmän hivenaineita kuin mistään tavanomaisessa ruokavaliossa käytettävästä ravinnosta. Kun kerää nokkosta kannattaa välttää alueita, jossa maaperä on typpipitoinen. Kasvi kerää nitraattia, joten ainakin karjatilojen läheltä sitä ei kannata keräillä. Nokkosen lehdistä (nuori sato) valmistettu tee sisältää rautaa ja sopii siksi anemian parantajaksi. Myös mahavaivat, sokeritauti, ripuli, verenvuoto, verensokeri (alentaa), luusto, nivelet, sydän, suolisto, sisäelimet, hermosto, eturauhanen ja aivojen hoitoon sitä on käytetty. Todella hieno ja monipuolinen kasvi os siis kyseessä!
Keräyspaikka
Kasveja kannattaa kerätä aina paikasta, joka on kohtuullisen matkan päästö autotiestä. Nokkosia voi kerätä paikasta, joka on riittävän kaukana, noin 150 metrin päässä vilkasliikenteisestä tiestä. Pikkutiet harkinnan mukaan. Kaatopaikan, teollisuusalueen tms. läheltä ei välttämättä kannata kerätä. Keväisin pienet nokkosenalut voi kerätä kokonaisina katkaisemalla ne juuresta. Myöhemmin ennen kukintaa voi katkaista keräyskassiin noin 10 cm latvasta.
Kasvata uutta
Saat uutta kasvustoa kun näet vähän vaivaa. Laidunna nokkospaikkaa leikkamalla latvoja, niihin kasvaa uudet tilalle. Eikö luonto olekin nerokas?
Kuivatus
Upota nokkonen keräämisen jälkeen runsaaseen veteen esim. ämpäriin. Näin pääset eroon ylimääräisistä pikkueliöistä. Jos kuivaat nokkoset talvea varten, niitä ei tarvitse keittää. Kuivaa märät nokkoset kevyesti salaattilingossa ja nosta ne kuivumaan kuivuriin tai uuniin vain 35 asteessa. Koska uunin minimilämpötila on 50 astetta, laita luukun väliin pieni patalappu tms, jotta lämpötila laskee. Nokkonen on kuivunut tarpeeksi kun se hajoaa sormien välissä jauheeksi.
Poista nitraatit
Kun syöt nokkoset heti keräämisen jälkeen tai pakastat ne (rakenne säilyy), keitä niitä 3-5 minuuttia nitraattien välttämiseksi. Kun nokkonen on keitetty, huuhdo ja purista ylimääräinen vesi pois. Voit erotella nokkoset pieniksi pakaste-eriksi. Kannattaa laittaa lappu, jossa on keräyspäivä ja kasvin. Keitinvesi kannattaa käyttää esim. hiustenpesuun huuhteluvetenä. Keitinvesi sopii myös luonnonmukaiseksi torjunta-aineeksi huonekasveille.
Tarina jatkuu. Kun pikkupoika "Pekka" oli noin 10-vuotias lapsi ja hänellä oli pahoja allergiaoireita heinistä, hänen isoäitinsä teki seuraavasti: Hän suostutteli Pekan mukaansa kävelemään nokkospensaisiin pelkät shortsit jalassa. Sen jälkeen tuli kiire mennä viileään veteen rauhoittelemaan kipeää ihoa, mutta se oli viimeinen kerta kun allergiaa tuli. Nokkosen poltto oli voimakasta ja kipua kesti viikkoja. Pekka on nyt yli 30-vuotias ja allergiaa ei ole sen jälkeen enää ollut. Isoäiti käyttää kuulemma tätä keinoa omiin reumakipuihin hyvällä menestyksellä. Luonnossa on siis todellista voimaa! Itse kuitenkin käyttäisin nokkosta kivuttomalla tavalla eli keittämisen jälkeen syöden. Tästä kiinnostuneena aloin etsiä lisätietoa nokkosesta.
Miksi nokkonen kirvelee?
Yksi hyvä syy on varmasti se, että kasvi puolustautuu. Ohuet, katketessaan viiston kärjen muodostavat terävät piikit läpäisevät esim. ihmisen ihon. Piikkien katketessa tähän pieneen "haavaan" valuu polttavia muurahaishapon suoloja, asetylkoliinia ja histamiinia sisältävää nestettä. Näin myös kasvinsyöjäeläimet oppivat välttämään kasvia.
Raudan puutokseen, vitamiineja
Nokkosta voi hyödyntää monin eri tavoin. Salaattina nokkonen on oiva kasvi, mutta on siitä aikanaan tehty jopa kalaverkkoja. Tästä taitaa olla todella pitkä aika. Nokkosen lehdissä on paljon vitamiineja (100g nokkosta = C-vitamiinia 150 mg sekä A- B2- ja K11-vitamiinia) ja kivennäisaineita kuten fosforia, kaliumia, kalsiumia. Lisäksi nokkosen lehdistä saa enemmän hivenaineita kuin mistään tavanomaisessa ruokavaliossa käytettävästä ravinnosta. Kun kerää nokkosta kannattaa välttää alueita, jossa maaperä on typpipitoinen. Kasvi kerää nitraattia, joten ainakin karjatilojen läheltä sitä ei kannata keräillä. Nokkosen lehdistä (nuori sato) valmistettu tee sisältää rautaa ja sopii siksi anemian parantajaksi. Myös mahavaivat, sokeritauti, ripuli, verenvuoto, verensokeri (alentaa), luusto, nivelet, sydän, suolisto, sisäelimet, hermosto, eturauhanen ja aivojen hoitoon sitä on käytetty. Todella hieno ja monipuolinen kasvi os siis kyseessä!
Keräyspaikka
Kasveja kannattaa kerätä aina paikasta, joka on kohtuullisen matkan päästö autotiestä. Nokkosia voi kerätä paikasta, joka on riittävän kaukana, noin 150 metrin päässä vilkasliikenteisestä tiestä. Pikkutiet harkinnan mukaan. Kaatopaikan, teollisuusalueen tms. läheltä ei välttämättä kannata kerätä. Keväisin pienet nokkosenalut voi kerätä kokonaisina katkaisemalla ne juuresta. Myöhemmin ennen kukintaa voi katkaista keräyskassiin noin 10 cm latvasta.
Kasvata uutta
Saat uutta kasvustoa kun näet vähän vaivaa. Laidunna nokkospaikkaa leikkamalla latvoja, niihin kasvaa uudet tilalle. Eikö luonto olekin nerokas?
Kuivatus
Upota nokkonen keräämisen jälkeen runsaaseen veteen esim. ämpäriin. Näin pääset eroon ylimääräisistä pikkueliöistä. Jos kuivaat nokkoset talvea varten, niitä ei tarvitse keittää. Kuivaa märät nokkoset kevyesti salaattilingossa ja nosta ne kuivumaan kuivuriin tai uuniin vain 35 asteessa. Koska uunin minimilämpötila on 50 astetta, laita luukun väliin pieni patalappu tms, jotta lämpötila laskee. Nokkonen on kuivunut tarpeeksi kun se hajoaa sormien välissä jauheeksi.
Poista nitraatit
Kun syöt nokkoset heti keräämisen jälkeen tai pakastat ne (rakenne säilyy), keitä niitä 3-5 minuuttia nitraattien välttämiseksi. Kun nokkonen on keitetty, huuhdo ja purista ylimääräinen vesi pois. Voit erotella nokkoset pieniksi pakaste-eriksi. Kannattaa laittaa lappu, jossa on keräyspäivä ja kasvin. Keitinvesi kannattaa käyttää esim. hiustenpesuun huuhteluvetenä. Keitinvesi sopii myös luonnonmukaiseksi torjunta-aineeksi huonekasveille.
No comments:
Post a Comment