Miksi maito ei sovi kaikille?
1. homogenointi
2. pastörointi
3. maitotyyppi A1
4. lehmien ruoka
5. lehmien vähäinen ulkoilumahdollisuus
Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan ihmisten maito-ongelmiin. Tässä eivät välttämättä ole kaikki syyt, mutta uskon, että suurin osa johtuu näistä toimenpiteistä.
Homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan pieniksi, jotta laatu ja ulkonäkö pysyvät tasaisena. Se estää rasvan nousemisen maidon pinnalle. Normaalistihan rasva nousee nesteen yläpuolelle.
Pastöroinnissa steriloidaan hyvät bakteerit ja entsyymit pois. Niin, kuulostaa hölmöltä, mutta sillä saadaan säilyvyyttä (maito säilyy jopa 17 vrk) ja turvallisuutta. Pastörointi on ranskalaisen kemistin ja mikrobiologin Louis Pasteurin kehittämä menetelmä. Nykyään pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan vähintään 71–74 °C:n lämpötilaan 10–30 sekunnin ajaksi.
Nykypäivän A1-tyypin maidon kaseiinissa oleva molekyyli (BCM-7) vapautuu ruoansulatukseen ---> oireina mahdollisesti vatsavaivoja.
Runsas väkirehun määrä vaikuttaa laatuun heikentävästi, sillä saadaan kuitenkin lehmällä tuotettua enemmän maitoa. Eli taas tullaan vanhaan aikaan, jolloin maidossa oli parempi laatu (parempi rasvahappokoostumus).
Mikä ratkaisuksi?
1. Ensiksi, kokeile välttää maidon juomista.*
2. Maista raakamaitoa (huomaa säilyvyys 4-7 vrk)
3. Kokeile eri tyypin maitoa. Ennen vanhaan lehmät tuottivat A2-tyypin maitoa.
Jos välttämättä haluat maitoa juoda, kokeile laktoositonta tai muita erikoismaitoja.
Laktoosittoman maidon myynti on noussut huippunopeasti, vuodesta 2001 (myynti 2 miljoona litraa) vuoteen 2012 (myynti 110 miljoonaa litraa)
* Aikuinen ihminen pärjää ilman maitoakin. Kalkin takia maitoa ei kannata juoda. Kalkkia saa mm. seuraavista: vihreät vihannekset (kaalit), siemenet, pähkinät, kuivatut hedelmät. Vahva luusto koostuu monesta tekijästä kuten; riittävä D-vitamiinin saanti, liikunta, terveet elämäntavat ja tietysti ruokavalio, jossa on kalkkia :)
2. pastörointi
3. maitotyyppi A1
4. lehmien ruoka
5. lehmien vähäinen ulkoilumahdollisuus
Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan ihmisten maito-ongelmiin. Tässä eivät välttämättä ole kaikki syyt, mutta uskon, että suurin osa johtuu näistä toimenpiteistä.
Homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan pieniksi, jotta laatu ja ulkonäkö pysyvät tasaisena. Se estää rasvan nousemisen maidon pinnalle. Normaalistihan rasva nousee nesteen yläpuolelle.
Pastöroinnissa steriloidaan hyvät bakteerit ja entsyymit pois. Niin, kuulostaa hölmöltä, mutta sillä saadaan säilyvyyttä (maito säilyy jopa 17 vrk) ja turvallisuutta. Pastörointi on ranskalaisen kemistin ja mikrobiologin Louis Pasteurin kehittämä menetelmä. Nykyään pastöroinnissa elintarvikkeen lämpötila nostetaan vähintään 71–74 °C:n lämpötilaan 10–30 sekunnin ajaksi.
Nykypäivän A1-tyypin maidon kaseiinissa oleva molekyyli (BCM-7) vapautuu ruoansulatukseen ---> oireina mahdollisesti vatsavaivoja.
Runsas väkirehun määrä vaikuttaa laatuun heikentävästi, sillä saadaan kuitenkin lehmällä tuotettua enemmän maitoa. Eli taas tullaan vanhaan aikaan, jolloin maidossa oli parempi laatu (parempi rasvahappokoostumus).
Mikä ratkaisuksi?
1. Ensiksi, kokeile välttää maidon juomista.*
2. Maista raakamaitoa (huomaa säilyvyys 4-7 vrk)
3. Kokeile eri tyypin maitoa. Ennen vanhaan lehmät tuottivat A2-tyypin maitoa.
Jos välttämättä haluat maitoa juoda, kokeile laktoositonta tai muita erikoismaitoja.
Laktoosittoman maidon myynti on noussut huippunopeasti, vuodesta 2001 (myynti 2 miljoona litraa) vuoteen 2012 (myynti 110 miljoonaa litraa)
* Aikuinen ihminen pärjää ilman maitoakin. Kalkin takia maitoa ei kannata juoda. Kalkkia saa mm. seuraavista: vihreät vihannekset (kaalit), siemenet, pähkinät, kuivatut hedelmät. Vahva luusto koostuu monesta tekijästä kuten; riittävä D-vitamiinin saanti, liikunta, terveet elämäntavat ja tietysti ruokavalio, jossa on kalkkia :)
No comments:
Post a Comment